Blogikirjoitus 11.8.2026, Anna Paimela
Päivitetty 8.9.2026
EU:n tekoälyasetuksen eli AI Actin läpinäkyvyysvaatimuksia sovelletaan 2.8.2026 alkaen. Ne koskevat myös radio-ohjelmia ja mainoksia. Kaikesta tekoälyn käytöstä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa kuulijalle, vaan audiosisältöjen kannalta keskeinen velvoite koskee deepfake-sisältöä: tekoälyllä tuotettua tai muokattua ääntä, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, kohdetta, paikkaa, toimijaa tai tapahtumaa ja voi vaikuttaa aidolta tai totuudenmukaiselta. Kuulijalle on tällöin kerrottava selvästi, että ääni on tuotettu tai sitä on muokattu tekoälyllä.
Toimituksellinen sisältö
Kuulijalle ei yleensä tarvitse ilmoittaa, jos tekoälyä käytetään esimerkiksi ideointiin, taustatyöhön, litterointiin tai tekstiluonnoksen tekemiseen, toimittajan tarkistaman tekstin laatimiseen, kohinanpoistoon, äänenvoimakkuuden säätöön tai muuhun tavanomaiseen tekniseen käsittelyyn.
Ilmoitus tarvitaan sen sijaan esimerkiksi silloin, kun juontajan, toimittajan tai haastateltavan ääni kloonataan, tekoälyllä luodaan aidolta kuulostava haastattelu tai tapahtuma, jota ei ole todellisuudessa ollut tai henkilön puhetta muutetaan niin, että hän vaikuttaa sanoneen jotakin, mitä hän ei ole sanonut.
Tekoälysäädös sisältää erillisen läpinäkyvyysvelvoitteen tekoälyllä tuotetulle tai muokatulle tekstille, joka julkaistaan yleisön informoimiseksi yleisen edun mukaisista asioista. Tällainen teksti voi olla esimerkiksi tekoälyn laatima uutis- tai ajankohtaissisällön luonnos. Tekoälyn käytöstä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, jos teksti on käynyt läpi tosiasiallisen ihmisen tekemän tarkastuksen tai toimituksellisen valvonnan ja luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö kantaa julkaisusta toimituksellisen vastuun. Näin ollen toimittajan tarkistamaa ja hyväksymää tekoälyavusteista käsikirjoitusta ei lähtökohtaisesti tarvitse merkitä tekoälyllä tuotetuksi. Poikkeus koskee kuitenkin vain tekstin tuottamista tai muokkaamista, ja jos teksti luetaan olemassa olevaa henkilöä jäljittelevällä tai kloonatulla, aidolta vaikuttavalla äänellä, äänitallenne voi olla tekoälysäädöksen tarkoittama deepfake. Tällöin kuulijalle on ilmoitettava tekoälyn käytöstä.
Mainonta
Mainosta ei tarvitse merkitä vain siksi, että tekoälyä on käytetty esimerkiksi tekstin ideointiin tai käsikirjoituksen laatimiseen. Kuultava ilmoitus tarvitaan, jos mainoksessa käytetään esimerkiksi tunnistettavan henkilön kloonattua ääntä tai muuta olemassa olevaa henkilöä jäljittelevää, aidolta vaikuttavaa, tekoälyllä luotua puhetta. Synteettinen ”asiakas”, joka kertoo kokemuksistaan aidon henkilön tavoin, voi lisäksi olla markkinointisääntelyn näkökulmasta harhaanjohtava.
Realistista mutta geneeristä AI-spiikkeriä, joka ei jäljittele tai esitä olemassa olevaa henkilöä, ei RadioMedian näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti tarvitse merkitä vain siksi, että ääni kuulostaa aidolta ihmisääneltä. Komission suuntaviivoissa deepfake-määritelmää tulkitaan tätä laajemmin, joten tulkinta voi vielä täsmentyä viranomais- ja oikeuskäytännössä.
Henkilön suostumus äänen kloonaamiseen ei poista tekoälysäädöksen mukaista ilmoitusvelvollisuutta. Tarvittavat luvat ja oikeudet on arvioitava erikseen.
Musiikki, jinglet ja äänitehosteet
Tekoälyllä tuotettu musiikki, jingle tai äänitehoste ei ole automaattisesti deepfake. Ilmoitusta ei yleensä tarvita, jos sisältöä ei esitetä olemassa olevan henkilön, esiintyjän tai tapahtuman aitona tallenteena. Arvio muuttuu, jos kappale tai ääni jäljittelee tunnistettavaa artistia tai esiintyjää ja voi vaikuttaa tämän aidolta esitykseltä. Tällöin kyse voi olla deepfakesta. Merkintävelvollisuudesta riippumatta musiikin, äänen ja esityksen käyttöön tarvittavat oikeudet on arvioitava erikseen.
Miten ilmoitus annetaan?
Audiosisällössä ilmoituksen on oltava selkeä ja helposti havaittava. Tällä hetkellä turvallisin tapa on sisällyttää lyhyt puhuttu ilmoitus itse ohjelma- tai mainostiedoston alkuun. Esimerkiksi ”Tämä ohjelma sisältää tekoälyllä tuotettua ääntä.”, ”Tässä ohjelmassa kuultavaa ääntä on muokattu tekoälyllä.” tai ”Tämä mainos sisältää tekoälyllä tuotettua ääntä.”
Jos ääni jäljittelee tiettyä henkilöä, ilmoituksen kannattaa olla täsmällisempi, esimerkiksi: ”Mainoksessa kuultava ääni jäljittelee henkilöä [nimi]. Ääni on tuotettu tekoälyllä.”
Pelkkä verkkosivulla, sovelluksessa tai audiotiedoston metadatassa oleva tieto ei riitä FM-lähetyksessä. RadioMedia valmistelee radioalalle yhteistä, helposti tunnistettavaa äänimerkkiä eli earconia. Tavoitteena on kehittää toimialalle yhdenmukainen tapa kertoa tekoälyn käytöstä. Earconin käyttöä koskevaa ohjeistusta täsmennetään, kun merkki on valmis.
Vastuut ja dokumentointi
Jos radioyhtiö tuottaa tekoälyllä omaa ohjelmasisältöään tai mainoksia, se vastaa tarvittavasta ilmoituksesta.
Valmiissa mainoksessa vastuu tekoälyjärjestelmän käytöstä voi kuulua mainostajalle, mainostoimistolle tai tuotantoyhtiölle. Radioyhtiön kannattaa kuitenkin edellyttää mainosaineiston toimittajalta, kuten mainostajalta tai mediatoimistolta, tietoa tekoälyn käytöstä sekä vahvistusta siitä, että tarvittavat ilmoitukset ja oikeudet ovat kunnossa. Mainosehtoihin voidaan kirjata, että mainosaineiston toimittaja kertoo olemassa olevaa henkilöä jäljittelevän tai kloonatun äänen käytöstä, hankkii tarvittavat oikeudet ja luvat, sisällyttää vaaditun ilmoituksen mainostiedostoon sekä vastaa aineiston lainmukaisuudesta.
Laajaa teknistä dokumentaatiota ei tavallisesti tarvita. Radioyhtiön on silti hyvä kirjata käytetty tekoälyjärjestelmä, tekoälyllä tuotettu tai muokattu sisältö, tehty deepfake-arvio, ilmoitustapa sekä tarvittavat luvat ja hyväksynnät.
Tulkinta ja käytännön soveltaminen
Tekoälysäädöksen deepfake-määritelmä koskee tekoälyllä tuotettua tai muokattua ääntä, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, kohdetta, paikkaa, toimijaa tai tapahtumaa ja voi virheellisesti vaikuttaa aidolta tai totuudenmukaiselta. Komission suuntaviivoissa tätä määritelmää tulkitaan kuitenkin laajasti:
- ”olemassa olevalla” tarkoitetaan myös henkilöä tai asiaa, joka voisi uskottavasti olla olemassa tai olisi voinut olla olemassa;
- sisällön ei tarvitse tosiasiallisesti johtaa kuulijaa harhaan, vaan riittää, että se voi antaa väärän vaikutelman äänen aitoudesta tai puheen totuudenmukaisuudesta;
- arvioinnissa otetaan huomioon äänen realistisuus, sisällön viesti ja käyttötarkoitus sekä ennakoitavissa oleva yleisö ja sen odotukset.
RadioMedian tulkinnan lähtökohtana on kuitenkin tekoälysäädöksen sitova sanamuoto. Pelkästään se, että synteettinen ääni kuulostaa aidolta ihmisääneltä, ei RadioMedian näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti tee sisällöstä deepfakea. Geneeristä AI-spiikkeriä, joka ei jäljittele tai esitä olemassa olevaa henkilöä eikä anna vaikutelmaa tällaisen henkilön aidosta puheesta, ei lähtökohtaisesti tarvitse merkitä.
Komission suuntaviivat ovat tärkeä tulkinta-aineisto, mutta ne eivät muuta asetuksen sanamuotoa. RadioMedia seuraa komission, Traficomin ja muiden eurooppalaisten viranomaisten tulkintakäytännön kehittymistä ja päivittää ohjeistusta tarvittaessa.
Lisätietoja
- Euroopan komission suuntaviivat tekoälysäädöksen 50 artiklasta
- Tekoälysäädöksen 50 artikla
- Käytännesäännöt tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemisestä
- Vapaaehtoiset visuaaliset AI-ikonit
- Eurooppalaisten mediajärjestöjen kannanotto suuntaviivojen laajasta tulkinnasta
Lisätietoja
