Blogikirjoitus 11.8.2026, Anna Paimela
EU:n tekoälyasetuksen eli AI Actin läpinäkyvyysvaatimuksia sovelletaan 2.8.2026 alkaen. Ne koskevat myös radio-ohjelmia ja mainoksia. Kaikesta tekoälyn käytöstä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa kuulijalle, vaan audiosisältöjen kannalta keskeinen velvoite koskee deepfake-sisältöä: tekoälyllä tuotettua tai muokattua ääntä, joka voi vaikuttaa aidolta tai totuudenmukaiselta. Kuulijalle on tällöin kerrottava selvästi, että ääni on tuotettu tai sitä on muokattu tekoälyllä.
Toimituksellinen sisältö
Kuulijalle ei yleensä tarvitse ilmoittaa, jos tekoälyä käytetään esimerkiksi ideointiin, taustatyöhön, litterointiin tai tekstiluonnoksen tekemiseen, toimittajan tarkistaman tekstin laatimiseen, kohinanpoistoon, äänenvoimakkuuden säätöön tai muuhun tavanomaiseen tekniseen käsittelyyn.
Ilmoitus tarvitaan sen sijaan esimerkiksi silloin, kun juontajan, toimittajan tai haastateltavan ääni kloonataan, tekoälyllä luodaan aidolta kuulostava haastattelu tai tapahtuma, jota ei ole todellisuudessa ollut tai henkilön puhetta muutetaan niin, että hän vaikuttaa sanoneen jotakin, mitä hän ei ole sanonut.
Tekoälysäädös sisältää erillisen läpinäkyvyysvelvoitteen tekoälyllä tuotetulle tai muokatulle tekstille, joka julkaistaan yleisön informoimiseksi yleisen edun mukaisista asioista. Tällainen teksti voi olla esimerkiksi tekoälyn laatima uutis- tai ajankohtaissisällön luonnos. Tekoälyn käytöstä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, jos teksti on käynyt läpi tosiasiallisen ihmisen tekemän tarkastuksen tai toimituksellisen valvonnan ja luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö kantaa julkaisusta toimituksellisen vastuun. Näin ollen toimittajan tarkistamaa ja hyväksymää tekoälyavusteista käsikirjoitusta ei lähtökohtaisesti tarvitse merkitä tekoälyllä tuotetuksi. Poikkeus koskee kuitenkin vain tekstin tuottamista tai muokkaamista, ja jos teksti luetaan tekoälyllä tuotetulla tai kloonatulla, aidolta vaikuttavalla äänellä, äänitallenne voi olla tekoälysäädöksen tarkoittama deepfake. Tällöin kuulijalle on ilmoitettava tekoälyn käytöstä.
Mainonta
Mainosta ei tarvitse merkitä vain siksi, että tekoälyä on käytetty esimerkiksi tekstin ideointiin tai käsikirjoituksen laatimiseen. Kuultava ilmoitus tarvitaan, jos mainoksessa käytetään esimerkiksi tunnistettavan henkilön kloonattua ääntä tai muuta aidolta vaikuttavaa, tekoälyllä luotua puhetta. Synteettinen ”asiakas”, joka kertoo kokemuksistaan aidon henkilön tavoin, voi lisäksi olla markkinointisääntelyn näkökulmasta harhaanjohtava.
Realistisen mutta geneerisen AI-spiikkerin asema on tulkinnanvaraisempi. Komission laajan tulkinnan perusteella myös geneerinen synteettinen ääni voi olla deepfake, jos se esitetään esimerkiksi uutistenlukijana, juontajana, haastateltavana tai asiakkaana ja kuulija voi olettaa kuulevansa oikeaa ihmistä. Selvästi keinotekoinen robottiääni tai ilmeisen kuvitteellisen hahmon ääni ei yleensä edellytä merkintää.
Henkilön suostumus äänen kloonaamiseen ei poista tekoälysäädöksen mukaista ilmoitusvelvollisuutta. Tarvittavat luvat ja oikeudet on arvioitava erikseen.
Musiikki, jinglet ja äänitehosteet
Tekoälyllä tuotettu musiikki, jingle tai äänitehoste ei ole automaattisesti deepfake. Ilmoitusta ei yleensä tarvita, jos sisältöä ei esitetä olemassa olevan henkilön, esiintyjän tai tapahtuman aitona tallenteena. Arvio muuttuu, jos kappale tai ääni jäljittelee tunnistettavaa artistia tai esiintyjää ja voi vaikuttaa tämän aidolta esitykseltä. Tällöin kyse voi olla deepfakesta. Merkintävelvollisuudesta riippumatta musiikin, äänen ja esityksen käyttöön tarvittavat oikeudet on arvioitava erikseen.
Miten ilmoitus annetaan?
Audiosisällössä ilmoituksen on oltava selkeä ja helposti havaittava. Turvallisin tapa on sisällyttää lyhyt puhuttu ilmoitus itse ohjelma- tai mainostiedoston alkuun. Esimerkiksi ”Tämä ohjelma sisältää tekoälyllä tuotettua ääntä.”, ”Tässä ohjelmassa kuultavaa ääntä on muokattu tekoälyllä.” tai ”Tämä mainos sisältää tekoälyllä tuotettua ääntä.”
Jos ääni jäljittelee tiettyä henkilöä, ilmoituksen kannattaa olla täsmällisempi, esimerkiksi: ”Mainoksessa kuultava ääni jäljittelee henkilöä [nimi]. Ääni on tuotettu tekoälyllä.”
Pelkkä verkkosivulla, sovelluksessa tai audiotiedoston metadatassa oleva tieto ei riitä FM-lähetyksessä. Myöskään pelkkä äänimerkki ei vielä ole turvallinen ratkaisu, koska yleisesti tunnettua EU-tasoista audioikonia ei ole käytössä.
Vastuut ja dokumentointi
Jos radioyhtiö tuottaa tekoälyllä omaa ohjelmasisältöään tai mainoksia, se vastaa tarvittavasta ilmoituksesta.
Valmiissa mainoksessa vastuu tekoälyjärjestelmän käytöstä voi kuulua mainostajalle, mainostoimistolle tai tuotantoyhtiölle. Radioyhtiön kannattaa kuitenkin edellyttää mainosaineiston toimittajalta, kuten mainostajalta tai mediatoimistolta, tietoa tekoälyn käytöstä sekä vahvistusta siitä, että tarvittavat ilmoitukset ja oikeudet ovat kunnossa. Mainosehtoihin voidaan kirjata, että mainosaineiston toimittaja kertoo realistisen synteettisen tai kloonatun äänen käytöstä, hankkii tarvittavat oikeudet ja luvat, sisällyttää vaaditun ilmoituksen mainostiedostoon sekä vastaa aineiston lainmukaisuudesta.
Laajaa teknistä dokumentaatiota ei tavallisesti tarvita. Radioyhtiön on silti hyvä kirjata käytetty tekoälyjärjestelmä, tekoälyllä tuotettu tai muokattu sisältö, tehty deepfake-arvio, ilmoitustapa sekä tarvittavat luvat ja hyväksynnät.
Suositukset
Tekoälysäädöksen deepfake-määritelmä koskee tekoälyllä tuotettua tai muokattua ääntä, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, kohdetta, paikkaa, toimijaa tai tapahtumaa ja voi virheellisesti vaikuttaa aidolta tai totuudenmukaiselta. Komission suuntaviivoissa tätä määritelmää tulkitaan kuitenkin laajasti:
- ”olemassa olevalla” tarkoitetaan myös henkilöä tai asiaa, joka voisi uskottavasti olla olemassa tai olisi voinut olla olemassa;
- sisällön ei tarvitse tosiasiallisesti johtaa kuulijaa harhaan, vaan riittää, että se voi antaa väärän vaikutelman äänen aitoudesta tai puheen totuudenmukaisuudesta;
- arvioinnissa otetaan huomioon äänen realistisuus, sisällön viesti ja käyttötarkoitus sekä ennakoitavissa oleva yleisö ja sen odotukset.
Näin ollen synteettisen äänen ei komission tulkinnan mukaan välttämättä tarvitse jäljitellä nimettyä tai tunnistettavaa todellista henkilöä. Myös geneerinen AI-spiikkeri voi kuulua deepfake-määritelmän piiriin, jos se esitetään esimerkiksi uutistenlukijana, juontajana, haastateltavana, asiakkaana tai muuna todelliselta vaikuttavana henkilönä ja kuulija voi perustellusti olettaa kuulevansa oikean ihmisen ääntä. Näin ollen suosittelemme, että ihmisen kaltaisella synteettisellä äänellä toteutettu ohjelma tai mainos merkitään lähtökohtaisesti lyhyellä kuultavalla ilmoituksella.
Tämä suositus ei ole kannanotto siitä, että jokainen realistinen AI-ääni olisi yksiselitteisesti lainsäädännön tarkoittama deepfake. Komission laajaa tulkintaa on myös arvosteltu siitä, että se ulottaa ”olemassa olevan” käsitteen pidemmälle kuin tekoälysäädöksen sanamuoto näyttäisi edellyttävän. Ennen viranomais- ja oikeuskäytännön muodostumista ilmoitus kuitenkin vähentää tulkintariskiä ja lisää avoimuutta kuulijalle.
Lisätietoja
- Euroopan komission suuntaviivat tekoälysäädöksen 50 artiklasta
- Tekoälysäädöksen 50 artikla
- Käytännesäännöt tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemisestä
- Vapaaehtoiset visuaaliset AI-ikonit
- Eurooppalaisten mediajärjestöjen kannanotto suuntaviivojen laajasta tulkinnasta
Lisätietoja
