Tekijänoikeuslain uudistus

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti kommentoitavaksi uuden tekijänoikeuslain hallituksen esitysluonnoksen lokakuussa 2021. Runsaan lausuntopalautteen myötä esitys siirrettiin jatkovalmisteluun, jonka aikana päätettiin, että uudistuksessa keskitytään tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla annetun direktiivin, ns. DSM-direktiivin, ja verkkolähetysdirektiivin toimeenpanoon, ja että kansalliset muutostarpeet käsitellään myöhemmin seuraavassa paketissa. Hallituksen esitys annettiin 13.4.2022, ja lakimuutokset astunevat voimaan vuoden 2023 alusta. Alla muutamia kysymyksiä ja vastauksia aiheesta.

Mistä on kyse?

Tekijänoikeuslain muutoksen pohjana on direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (ns. DSM-direktiivi), joka hyväksyttiin EU:ssa huhtikuussa 2019. Direktiivin tavoitteena oli modernisoida tekijänoikeuslainsäädäntöä, saattaa se vastaamaan digitaalisen maailman vaatimuksia ja toteuttaa hyvin toimiva tekijänoikeuksien eurooppalainen markkina. Direktiivillä ei niinkään luoda uusia oikeuksia luovan työn tekijöille, vaan tarkoituksena on varmistaa, että nykyiset oikeudet toteutuvat paremmin. 

Suomessa tekijänoikeuslakiuudistushankkeeseen on yhdistetty verkkolähetysdirektiivin kansallinen toimeenpano. Verkkolähetysdirektiivi sisältää säännöksiä, jolla edistetään tekninen kehitys huomioiden TV- ja radio-ohjelmien rajat ylittävää lähettämistä ja edelleenlähettämistä EU:n sisämarkkinoilla.  

Mitkä ovat suurimpia DSM-direktiivin muutoksia? 

DSM-direktiivin tarkoituksena on muun muassa turvata tekijänoikeuksien toteutuminen internetissä, parantaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia harjoittaa oikeuksiaan verkkoympäristössä, vahvistaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää teoksia mm. opetuksessa, tiedonlouhinnassa ja kulttuuriaineistojen saataville saattamisessa sekä taata ilmaisunvapauden säilyminen verkkoalustoilla. 

Huomiota DSM-direktiivin valmistelussa saivat erityisesti direktiivin artiklat 15 ja 17. Artikla 15 käsittelee lehtikustantajien lähioikeutta ja sen on tarkoitus mahdollistaa sisällöntuottajien saavan korvauksen alustapalveluilta, jotka jakavat oikeudenhaltijoiden sisältöä. Artikla 17 edellyttää alustapalveluiden, kuten Googlen, Youtuben, Metan ja Twitterin, poistamaan tekijänoikeutta loukkaavat sisällöt ja sopimaan oikeudenomistajien kanssa sisältöjen käytöstä.  

Mitkä ovat tekijänoikeuslain keskeisimpiä uudistuksia? 

Tekijänoikeuslakiuudistuksen tarkoituksena on sisällyttää DSM-direktiivi ja verkkolähetysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Esitys sisältää ehdotuksia seuraavista aihepiireistä: 

• Yhteiskunnallisesti merkittävä teosten käyttö, kuten käyttö tiedonlouhinnassa, opetuksessa ja tutkimuksessa, kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja saataville saattamiseksi sekä sananvapauden ja uuden luomisen turvaamiseksi. 
• Televisio- ja radio-ohjelmien lähettäminen ja edelleenlähettäminen uudet toimintatavat ja jakelukanavat huomioiden. 
• Tekijänoikeuden laajennettuun kollektiiviseen hallinnointiin perustuvan sopimuslisenssijärjestelmän mukauttaminen DSM-direktiivin vaatimuksiin. 
• Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaaminen sopimussuhteissa. 
• Kuvatallenteelle tallennettujen esitysten tekijänoikeudellisen suojan laajentaminen. 
• Sanoma- ja aikakauslehtien uusi lähioikeus. 
• Tekijänoikeuden toimeenpanon vahvistaminen, sisällön tuottajien oikeusaseman parantaminen ja verkkosisällönjakopalveluiden tarjoajien vastuun lisääminen tekijänoikeutta loukkaavasta aineistosta. 

Mitkä ovat merkityksellisiä asioita radioyrityksille? 

1. Alustapalveluille vastuu niillä jaetusta sisällöistä 

Tekijänoikeuslakiuudistuksessa oikeudenhaltijoiden asema suhteessa verkkosisältöpalvelutarjoajiin vahvistuu. Ns. arvokuiluksi kutsuttu ilmaisu on syntynyt siitä, että alustat ovat voineet aiemmin hyödyntää liiketoiminnassaan korvauksetta tekijänoikeuden alaisia sisältöjä, kuten musiikkia, jolloin luovien sisältöjen taloudellinen arvo on siirtynyt niiden tekijöiltä alustoille. Direktiivissä, ja sen myötä tekijänoikeuslaissa, arvokuilua kavennetaan asettamalla alustapalvelut vastuuseen niillä jaetuista sisällöistä. 

Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien on saatava oikeudenhaltijoilta lupa palveluunsa ladattavaan sisältöön. Ellei palveluntarjoajalla ole lupaa teosten käyttöön, se on vastuussa teosten yleisölle välittämisestä. Palveluntarjoaja vapautuisi tästä vastuusta, jos se toimii parhaansa mukaan varmistaakseen, että teokset, joista tekijä on antanut merkitykselliset ja tarvittavat tiedot, eivät ole saatavilla tai jos se on toiminut parhaansa mukaan viipymättä teoksen saannin estämiseksi tai sen poistamiseksi verkkosivustoltaan saatuaan tekijältä riittävän perustellun ilmoituksen.

2. Raportointivelvollisuus uutena asiana lakiin 

Ehdotus sisältää säännöksen, joka koskee selvitystä teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä. Säännöksen mukaan alkuperäisellä tekijällä on oikeus hyvän tavan mukaisessa muodossa ja laajuudessa saada selvitys teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä siltä, jolle hän on luovuttanut oikeutensa. Radioyritysten osalta on keskeistä, etteivät raportointiin liittyvä hallinnollinen taakka ja sitä kautta kustannukset kasva. Onkin siis kannatettavaa, että hyvän tavan mukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon mm. kunkin alan erityispiirteet ja tietojen oikeasuhtaisuus verrattuna hyödyntämisen kaupalliseen arvoon.  

3. Tekijälle oikeus peruuttaa oikeudenluovutus

Ehdotetun säännöksen mukaan tekijä saisi peruuttaa tekemänsä oikeudenluovutuksen, kun teosta, jonka osalta tekijä on siirtänyt yksinoikeuden tai yksinomaisen käyttöoikeuden, ei ole hyödynnetty kohtuullisen ajan kuluessa oikeuden luovutusta koskevan sopimuksen tekemisestä. Tekijä voisi vaihtoehtoisesti päättää, että oikeudenluovutuksen yksinomainen luonne päättyy. Kun tekijä katsoo, että kohtuullinen aika on kulunut eikä teosta ole hyödynnetty, tulisi tekijän vaatia luovutuksensaajalta, että käyttö aloitetaan. Luovutuksensaajalla olisi 6 kuukautta aikaa aloittaa teoksen hyödyntäminen. Tämä voisi radioyhtiöiden osalta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos radioyhtiö ei ole hyödyntänyt podcastiin liittyviä yksinomaisia käyttöoikeuksia kohtuullisessa ajassa, voisi tekijä voisi peruuttaa tekemänsä oikeudenluovutuksen palkkiota palauttamatta.

4. Säännökset radio- ja televisiolähetysten alkuperäisestä lähetyksestä ja edelleenlähettämisestä 

Tekijänoikeuslakiin ehdotetaan verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä muutoksia, jotka koskevat teosten käyttöä alkuperäisessä lähetystoiminnassa ja ohjelmien edelleen lähettämistä. Tärkein muutos koskisi sitä, että sääntely on neutraalia edelleen lähettämisessä käytettyyn tekniikkaan nähden. Lisäksi säädettäisiin alkuperämaaperiaatteesta, jota sovellettaisiin eräiden oheispalvelujen maantieteelliset rajat ylittävään yleisölle välittämiseen, ja tällä uudella säännöksellä pyritään helpottamaan lähetysten oheismateriaalina tarjottavien verkkopalvelujen tarjoamista valtioiden rajojen yli.

Oletettavaa on, että sääntelyn merkitys jää radiokanavien osalta osalta vähäiseksi. Sen sijaan TV-kanavien osalta edelleenlähettämistä koskeva sääntely on merkittävää, sillä jo vuosia on kiistelty siitä, voivatko televisioyhtiöt hankkia oikeudet ohjelmien kaapelijakeluun suoraan tekijänoikeuden haltijoilta vai onko sen lisäksi hankittava samaan kaapelijakeluun oikeudet uudelleen myös tekijänoikeus­järjestö Kopiostolta. Ko. asia on parhaillaan korkeimman oikeuden käsiteltävänä. Kritiikin mukaan ehdotettu sääntely on yhä epäselvää tältä osin.

Miten hanke etenee? 

 Hallituksen esitys annettiin huhtikuussa 2022 ja esitystä käsitellään eduskunnassa loppukeväällä 2022. Lakimuutokset tulisivat näillä näkymin voimaan vuoden 2023 alusta.

 

Mistä saa lisätietoja?