#radioelämää-juttusarja, lokakuu 2020, teksti: Juhani Lassila
Vuonna 2005 Wired-lehti ennusti, että tähän asti tuntemamme radio kuolee. Ennustuksesta huolimatta lähes kaikki kuuntelevat perinteistä radiota viikoittain. Mitä oikein tapahtui? Ja mikä on radion tulevaisuus tästä eteenpäin? Radiofuturologi James Cridland kertoi näkemyksiään asiasta KaikuGaalan miniseminaarissa lokakuussa.
“Radio is a shared experience with a human connection”, painottaa futurologi James Cridland videoesityksensä alkumetreillä. Radion ihmisläheisyydellä on hänen mukaansa erityisen painava arvo nyt koronaviruspandemian aikana. Yksi tyypillisimmistä virheistä radiosta puhuttaessa, tai jopa sen loppua ennustettaessa, on Cridlandin mukaan teknologiaan fokusoiminen. Radio ei ole vain tekninen lähetysalusta vaan kyse on ihmiskontaktista ja jaetuista kokemuksista.
Saman virheen teki myös Wired-lehti omassa otsikoinnissaan jo vuonna 2005.
”Teknologiamielessä asiat ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkossakin koko ajan, mutta radion ihmisläheisyys ja -keskeisyys ei ole muuttunut tai poistunut. Eikä varmasti poistu tulevaisuudessakaan – päinvastoin. Esimerkiksi puhesisällön suosio on kovassa nosteessa niin perinteisen radion puolella kuin muuallakin, mm. podcastien ja äänikirjojen muodossa”, Cridland sanoo.
Puhesisällön suosion lisääntyminen on toki no-brainer, mutta myös tilastot todistavat samaa. Cridland mainitsee NPR:n (national public radio) tutkimustuloksista Yhdysvalloista, joiden mukaan puhutun sisällön osuus kaikesta audion kulutuksesta on noussut 30 % viimeisen kuuden vuoden aikana, kun taas musiikin osuus samaan aikaan on laskenut 6 %. Merkillepantavaa on myös se tosiasia, että puhutun sisällön suosio on lisääntynyt tasaisesti kaikissa ikäryhmissä.
Facebookia on vaikea selata siivotessa
Ihmisläheisyyden ohella radion ja ylipäätään audion vahvuus Cridlandin mielestä on se, että se on täydellinen multitasking-media. Sosiaalista mediaa tai vaikkapa televisiota ei voi samalla tavalla seurata muiden askareiden lomassa. RadioMedian keväällä 2020 tekemässä kyselyssäkin kävi ilmi, että radion kuuntelu kotitöitä tai -askareita tehdessä on lisääntynyt korona-aikana. Radion rooli ihmiskontaktin tuojana ja arjen rytmittäjänä on siis vahvistunut koko ajan.
Cridlandin esityksen monista kaavioista voi päätellä myös sen, että radion osuus kaikesta audiosisällöstä on edelleen musiikin striimauksen ja podcastien aikakaudella vahvaa. Esim. Yhdysvalloissa liveradion osuus kaikesta audion kulutuksesta on 63 % ja Cridlandin kotimaassa Australiassa 65 %. Suomessa vastaava osuus on vieläkin suurempi, eli 68 % kaikesta audion kulutuksesta meillä on liveradiota.
Radio sopeutuu uuteen maailmaan
Jatkossa teknologioiden kehittyessä radion tulee tietenkin sopeutua uusiin ympäristöihin. Yksi tulevista ja yleistyvistä teknologioista on älykaiuttimet, johon radio vaikuttaisi sopivan erinomaisesti: isobritannialaisen tutkimuksen mukaan älykaiuttimien käytöstä n. 67 % on radiota. Vastaavasti tietokoneiden audiokulutuksesta n. 41 % on radiota, kun taas matkapuhelimissa vastaava osuus on vain 16 %.
Innovatiivisilla teknologioilla on Cridlandin mukaan tulevaisuudessa selkeä roolinsa myös audio- ja radiosisältöjen tuottamisessa. Uusilla teknologioilla esimerkiksi puhutun sisällön editointi ei enää vaadi uudelleennauhoituksia vaan puhetta voidaan muokata transkriptiota editoimalla ja tekoäly osaa muuttaa puheen vastaamaan uutta sisältöä.
On-demand-sisällöt radion tulevaisuuden avaintekijöinä
Tarkkaan valmistellut on-demand-sisällöt ovat Cridlandin mukaan jopa teknologian tuomia mahdollisuuksia tärkeämpiä radion tulevaisuudessa. Hyviä esimerkkejä on jo nyt nähtävissä: New York Timesin ”The Daily” -ohjelma koostaa tarkkaan valittuja arkistomateriaaleja ja yhdistää niitä uusiin uutisiin, musiikkiin jne. ja synnyttää näin uudenlaisia kokonaisuuksia. Anchor ja Spotify ovat lanseeranneet uuden “shows with music” -on-demand-ohjelmien tekotyökalun, jossa kuka tahansa voi tehdä ohjelmasisältöjä ja kuuntelijat voivat helposti esim. skipata kappaleita ohjelman aikana. Myös Apple tekee vahvasti on-demand-sisältöjä.
”Uskon, että yhdistämällä radion ihmisläheinen rooli, relevantit sisällöt, ihmiset, rikas kielen käyttö ja paikallisuus huolella valmisteltuihin on-demand-sisältöihin olemme aika lähellä kuvaillessamme radion tulevaisuutta”, Cridland kiteyttää.
| James Cridland on Brisbanessa, Australiassa asuva brittiläinen radiofuturologisti, joka luennoi, kirjoittaa ja konsultoi radion ja audion tulevaisuudesta. James on työskennellyt radioalalla yli 30 vuotta ja ollut mukana mm. Virgin Radiossa ja BBC:llä lanseeraamassa ensimmäisiä radiosovelluksia ja yhtiöiden podcast-strategioita. James on tuomaroinut lukuisia radioalan kilpailuja, on mukana järjestämässä Radiodays Europe ja NextRadio -tapahtumia ja on kysytty puhuja media-alan tapahtumiin. |