Marraskuun pimeyteen tuotiin lisävirtaa RadioMedian 17.11. järjestämän miniseminaarin muodossa. Tilaisuuden pääpuhujana kuultiin Bauer Median Travis Baxterin ajatuksia radion tulevaisuudesta ja radiotutkimuksesta Iso-Britannian näkökulmasta. Bauer Mediassa Content and External Affairs Directorin tehtävässä oleva Baxter on pitkän linjan mediavaikuttaja, jolla on historia mm. BBC:ltä ja RTL:stä. Tällä hetkellä Baxter vastaa Bauer Mediassa mm. kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta ja radioalan kehityksestä.
Bauer Media rantautui Suomeen viime kesänä, kun se osti SBS Discoveryn radiotoiminnan. Euroopan johtava radioalan toimija on globaali yritys, joka toimii 36 maassa ja omistaa 600 lehteä, 400 digitaalista kanavaa ja 100 radio sekä tv-kanavaa. Se on toiseksi suurin kaupallinen radiotoimija UK:n markkinoilla, kansainvälisten toimijoiden jälkeen.
Seuraavassa vielä pieni tiivistelmä Baxterin seminaariesityksessä esille nousseista aiheista, jotka koskettavat radioalaa myös Suomessa.
***
Baxterin mukaan radioala elää muutoksen keskellä samoin kuin koko media. Samalla on kuitenkin muistettava, että radio on pitänyt pintansa erinomaisesti keskellä median murrosta. Baxter totesi olevansa jopa hiukan yllättynyt siitä, kuinka hyvin. Radio tarjoaa edelleen vahvan tulovirran ja kiinteän siteen yleisöön. Primäärinen ja sekundäärinen kuuntelu mahdollistaa tarjonnan monenlaisille sisällöille. Digitaalinen kehitystyö on vasta alussa ja se tulee avaamaan radiolle tulevaisuudessa mielenkiintoisia kehitysmahdollisuuksia.
Entä mikä on globaalistikin mitattuna suuren mediatalon Bauer Median suunnitelmat Suomen ja Pohjoismaiden osalta? Baxter kertoi, että yhtiö ei aio olla markkinoilla passiivinen omistaja, vaan sen tavoitteena on tehdä aktiivista kehitystyötä kaikkialla Pohjoismaiden markkinoilla. Eikä kehitystyö ole vain yksisuuntaista, vaan Baxter uskoo Pohjoismaiden kaupan tarjoavan yhtälailla uutta oppia omistajatahon tekemiselle. Kannattaa myös muistaa, että Isossa-Britanniassa ja Suomessa kaupallisen ja julkisen radiopalvelun toimintayhtäläisyydet ovat selvästi samankaltaisemmat kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Vaikka radio on näyttänyt selviävän median murroksesta paremmin kuin tv ja printti, on muutoksia luvassa myös radion tulevaisuudessa. Radion kuunteluaika on lyhentynyt 10 vuoden aikana kolmella tunnilla 21 tuntiin viikossa. Digitalisaation myötä musiikin ja tuotetun ohjelman streaming on tärkeässä asemassa jo tänä päivänä ja ottaa jatkossa yhä suurempaa roolia muuttaen radiokenttää. Jo tällä hetkellä esimerkiksi Lontoossa yli 50% kaikesta radiokuuntelusta on jo digitaalista. Livelähetysten kuuntelu on kuitenkin edelleen merkittävässä roolissa, sillä Baxterin mukaan 76% englantilaisista kuuntelee radiolähetystä suorana.
Alan tulevaisuuden visioita avannut Travis Baxter poimi muutamia elementtejä, joita kohti hän uskoo radion suuntaavan. Hän näkee kanavien rakentavan identiteettinsä maailmanluokan viihdebrändien ympärille, joilla on oma persoonallisuutensa sekä selvä lupaus kuuntelijoilleen. Digitalisaation vaikutus radiossa tulee näkymään siinä, että perinteiset ohjelmakarttaan sijoitetut lähetykset vähentyvät ja radio siirtyy kohti on-demand- ja streaming -aikaa. Radio ei ole tulevaisuudessa enää vain ääntä, vaan puhetta täydentävät kuvat ja videot, jotka ovat katsottavissa silloin kuin kuuntelija itse haluaa. Baxterin mukaan kanavien tulevaisuus muotoutuu yhteisöiden ympärille. Kuuntelijat sitoutuvat siihen, mihin voivat itse vaikuttaa. Kaupallisten radioiden toiminta on nykyisin mainosrahoitteista. Baxter uskoo, että jatkossa kuuntelijat ovat valmiita maksamaan heille räätälöidystä sisällöstä joka rahan tai henkilötietojen muodossa.
Esityksen päätteeksi saatiin vielä katsaus Iso-Britannian radiotutkimuspalvelun Rajarin toimintaan. BBC:n ja UK:n kaupallisten radioiden omistama tutkimuspalvelu mittaa radiokuuntelua. Kuuntelun mittaamiseen on tuotu perinteisen paperisen päiväkirjan rinnalle nettipohjainen päiväkirja. Sähköinen mittaaminen näyttää kasvattavan suosiotaan koko ajan, Iso-Britanniassakin on tutkittu sähköisiä mittareita. Baxterin mukaan digitaalinen radio tuo haasteita seurata missä ja milloin radiota kuunnellaan ja hän uskookin, että noin viiden vuoden sisällä Rajar siirtyy ip-osoitteisiin pohjautuvaan tiedonkeräysjärjestelmään.