RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller on mies, jolla on enemmän kuin yksi ääni. Hän puhuu 4500 kaupallisen radiokanavan äänellä, sillä hän johtaa myös Euroopan kaupallisten radioiden yhdistystä. Tervetuloa Möllerin matkassa Euroopan sydämeen, Brysseliin.
Teksti: Sami Sykkö, kuvat: Bernal Revert/ BR&U
BRYSSELISSÄ Euroopan unionin vallan linnakkeiden keskellä on suuri aukio, jonka halki astelee iso mies.
Stefan ”Steffi” Möller Suomesta.
Tänään Möller on Brysselissä, sillä täällä järjestetään eurooppalaisten radioiden yhdistyksen, AER:n, jokasyksyinen konferenssi. Hän menee sisään yhteen aukion laidalla sijaitsevista parlamentin palatseista. Turvatarkastuksen läpi, hissillä ylös lounasravintolaan, ja suuhun pikkuruisia brysseliläissämpylöitä.
Pystypöydissä minglaavien radioihmisten porukassa hän tuntee kaikki. Ja kaikki tuntevat hänet. Kädenheilautus sinne, kättely tänne, poskisuudelma ja halaus.
Möller johtaa Suomessa kaupallisten radioiden etua valvovaa RadioMediaa, ja täällä Brysselissä hän edustaa AER:ää. Möller on jo kahdeksan vuotta ollut yhdistyksen presidentti.
Kun presidentti avaa suunsa Brysselissä, hän puhuu 4500:n radiokanavan äänellä. Niin monta kanavaa kuuluu 13 maan yhdistyksen kautta AER:ään.
Möller on pukeutunut perinteiseen liivipukuun ja epäperinteisiin Dr.Martensin kenkiin ja räväkän keltaisiin sukkiin. Hän tuo ripauksen rokkia tänne poliittisten pelien ytimeen, entinen rokkari kun on.
Möllerin mukana täällä Brysselissä on RadioMedian johtava asiantuntija, juristi Johanna Halkola. Työnjako on sellainen, että Halkola hahmottaa säännösten ja lakien vaikutusta radioyritysten liiketoimintaan, ja Möller hallitsee suuret linjat ja sosiaaliset suhteet.
Steffi Möller keskustelemassa Vaunetin Daniela Beaujean ja Johanna Halkolan kanssa.
MUTTA MIKSI juuri suomalainen on saanut jo neljä kautta johtaa merkittävää radioalan organisaatiota?
”Hän tuntee radioalan läpikotaisin ja pystyy keskustelemaan kaikesta radioon liittyvästä: hän on tehnyt tekstejä radiomainoksiin, ollut radioäänenä, johtanut radioyhtiöitä. Ja myynyt mainosaikaa”, kertoo ranskalaislobbari Vincent Sneed, joka oli aiemmin AER:n toimiston johtaja.
”Toinen syy on hänen persoonansa. Steffi on mukava mies ja hyvä verbaalisesti. Hän välittää ihmisistä, joiden kanssa hän työskentelee. Hän kuuntelee ja löytää hyviä ratkaisuja. Siksi hän on pysynyt tässä postissa.”
Pikku sämpylät on nopeasti syöty, ja sitten seminaarisaliin.
AER:llä on oma toimistonsa Brysselissä, mutta AER 2019 -konferenssi järjestetään parlamentin tiloissa, sillä täällä Euroopan kaupallisten radioiden lobbarit ja edunvalvojat voivat tavata ne lainsäätäjät, päättäjät ja virkamiehet, jotka vaikuttavat radioiden tulevaisuuteen ja menestymisen mahdollisuuksiin.
”Jos me hoidamme hommamme täällä, Suomessa radiot voivat jatkaa menestymistään”, Möller sanoo.
”70 prosenttia kansallisesta lainsäädännöstä perustuu EU-lainsäädäntöön, joten meidän pitää vaikuttaa päätöksiin täällä. Enemmän kuin lobbareita olemme asiantuntijoita, jotka käyvät päättäjäien kanssa dialogia, jos on olemassa uhka, että alan toiminnan mahdollisuuksia saatetaan heikentää.”
KONFERENSSI alkaa. Aiheena tänään on kuuntelemisen vallankumous – eli radion tulevaisuus teknojättien aikakaudella. Lavalle astelee paneeli, johon kuuluu pari europarlamentaarikkoa, radioalan asiantuntijoita ja AER:n omaa väkeä. Yleisössä on EU-päättäjiä ja lobbareita.
Paneelissa istuva hollantilainen europarlamentaarikko Jeroen Lenaers aloittaa vitsillä: ”Kaverit ovat sanoneet minulle, että I have a great face for radio – minulla on hyvät kasvot radioon.”
Sitten vakavoidutaan. Lenaers kysyy, onko radiolla tulevaisuutta, ja vastaa itse. ”Kyllä on. 85 prosenttia eurooppalaisista kuuntelee radiota.”
Hän puhuu lobbareiden roolista ja poliitikkojen vastuusta. ”Jos teemme päätöksiä, meidän tulee tehdä niitä kyllin kattavan tiedon pohjalta. Ja teidän tehtävänne on saattaa teille tärkeät asiat meidän tietoomme. Siksi tällainen kongressi on tärkeä paikka.”
Samaa mieltä on toinen paneelin meppi, Brando Benifei Italiasta. ”Radio on tulevaisuuden viestintäväline.” ”Tämä ala on keksinyt itsensä uudelleen monta kertaa. Mutta tarvitsemme dialogia. Toivon, että voimme jatkaa yhteistyötä.”
AER:n konferenssiin oli saapunut paljon radioalan vaikuttajia ja radioiden tulevaisuudesta kiinnostuneita.
JA DIALOGIA JA YHTEISTYÖTÄ on tarjolla, jos se on Mölleristä kiinni.
On Möllerin vuoro esitellä itsensä ja asiansa. ”Radio on valtava media, ja vaikka kilpailu on koventunut, radion yleisö kasvaa.”
Hänen takanaan on EU-lippu. Parlamentin suuressa salissa Möller näyttää ja kuulostaa ihan valtiomieheltä. Kun on aikaisemmin nähnyt hänet soittamassa rumpuja kajalit silmissä RadioGaalassa, Brysselissä esiintyvässä Möllerissä on salin täyttävää uskottavuutta ja auktoriteettia.
”Radioon luotetaan tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan Euroopassa enemmän kuin mihinkään muuhun mediaan”, hän sanoo. Möllerin mukaan se on tärkeää aikana, jolloin liikkeellä on paljon ”fake-uutisia”.
Maailma muuttuu, mutta Möller ei ole huolissaan. ”Meidän pitää olla siellä missä ihmiset ovat. Millä alustalla se sitten onkin.”
”Minulle on kerrottu, että korvakuulokkeet ovat yksi maailman myydyimmistä tuotteista. Se kertoo kuuntelemisen merkityksestä ihmisille.”
Ensin kännykät korvasivat – ainakin osittain – radiot. Mahdollisesti piankin älykaiuttimet korvaavat kodeissa radiot. Suomea puhuvia älykaiuttimia odotetaan jo joulumarkkinoille.
Kuuntelualustat ja tekniikat muuttuvat, mutta radiota kutsutaan yhä radioksi ja yhä siellä ihmiset puhuvat ihmisille.
SEURAAVAKSI BRYSSELISSÄ kuulijoiden korvia avataan radion tulevaisuudelle.
Paneelissa istuva brittiläinen radioalan konsultti Francis Currie sanoo, että menestyäkseen kilpailussa radion on pysyttävä ajankohtaisena. Kanavien on investoitava juontajiin, tuotantotiimeihin, ja kehitettävä ohjelmakarttojaan. Konkarikonsultti Currie muistuttaa ettei radioalan kilpailu tule vain alan sisältä vaan ihmisten aikaa vievät myös pelit, netin tarjoama viihde, Youtube, Spotify, Podcastit.
”Podcasteja on tällä hetkellä tarjolla 750000 kappaletta. Ja jaksoja jo 30 miljoonaa.” Silti ne nappaavat Currien mukaan vain neljä prosenttia kuuntelumarkkinasta.
Itävallan kaupallisten kanavien yhdistyksen johtajan Corinna Drummin mukaan radio tarvitsee suojelua. Drumm on myös AER:n uusi varapuheenjohtaja.
RADIOVÄELLÄ on kuitenkin yksi iso yhteinen huoli, joka saattaa olla radioille kohtalon kysymys – jos ei täällä Brysselissä tartuta pian ongelmaan. ”Radio tarvitsee suojelua”, sanoo Itävallan kaupallisten kanavien yhdistyksen johtaja Corinna Drumm.
RadioMedian Johanna Halkola avaa Drummin välittämän viestin.”Seuraavien viiden vuoden aikana Euroopan kaupallisten radioiden huoli on se, että jos radioiden sisältöjen jakelu siirtyy isojen alustajättien ylläpitämille alustoille, pelisäännöt pitää olla selvillä. Tähän tarvitaan lainsäädäntöä, jotta kilpailu on reilua sisällöntuottajien ja alustajättien välillä.”
Kyse on esimerkiksi tekijänoikeuksista ja sisällön luotettavuudesta – ja siitä, että eurooppalaisille yhtiöille säännöt ja lait ovat tiukemmat kuin Yhdysvalloista tuleville media-alan megapelureille.
”Radiot haluavat varmistaa, että niillä pysyy kontrolli niiden tuottamasta sisällöstä”, Halkola sanoo ja antaa esimerkin: ”Jos suomalaiset kuuntelevat kotimaisia radio-ohjelmia kansainvälisten jättien alustoilta, siitä koituva valtava taloudellinen arvo meneekin esimerkiksi Amazonille tai Facebookille eikä kotimaisille radiotoimijoille. Radioyhtiöille tieto esimerkiksi siitä, kuka heidän mitäkin sisältöään kuuntelee, on taloudellisesti arvokas.”
”Meillä on oltava reilut pelisäännöt ja lainsäädäntö turvana.”
Isoilla mediapelureilla eli alustatoimijoilla on jo paljon valtaa siihen, millä tavalla radioiden sisältöjä kuunnellaan ja hyödynnetään – ja mitä sisältöjä meille tarjotaan.
”Algoritmeilla vaikutetaan siihen, mitä me netissä näemme ja kuulemme. Meidän täytyy varmistaa, että luotettavan tiedon saanti turvataan.”
Netissä surffailevat kuulijat eivät nykyisinkään erota miltä alustalta he sisältöä kuuntelevat. Ja jos radio-ohjelmien jakelu ei ole enää radioiden käsissä niin kenellä on velvollisuus valvoa sisältöjen laillisuutta?
Tärkeitä kysymyksiä, joihin tarvitaan kipeästi vastauksia. Ja koska huoli on yhteinen kaikille eurooppalaisille radioille, myös esimerkiksi Corinna Drumm Itävallasta puhuu asiasta. Näin isoihin asioihin on vaikutettava Brysselissä.
”Tällaisia asioita ei voi hoitaa kotimaassa, koska lainsäädäntö tehdään EU:ssa”, Halkola sanoo.
Keskustelu aiheesta on nyt avattu. Kun EU:n komissio julkaisee ohjelmansa loppuvuodesta, tämä on siinä tärkeä teema. Näin Möller ja Halkola ainakin toivovat.
KONFERENSSI Brysselissä päättyy – aikataulun mukaisesti.
Kun Möller veti ensimmäisen kokouksensa yhdistyksen puheenjohtajana, se alkoi aikataulun mukaan aamulla tasan kymmeneltä. 20 minuuttia myöhässä tulivat ranskalaiset edustajat, ja viisi minuuttia myöhemmin italialaiset.
”Silloin olimme jo kokouksen kohdassa viisi. Sen jälkeen he oppivat, että kokoukset alkavat ja loppuvat ajoissa”, Möller sanoo ja nauraa.
Tämän konferenssin päättää presidentti Möller: ”Kiitos että tulitte, see you on the radio, nähdään radiossa!”
Brysselissä puhuttiin radioiden tulevaisuudesta. Mukana konferenssissa olivat muiden muassa radioalan konsultti Francis Currie, Euroopan komission verkkoalustatalouden sektoria edustava johtaja Marcel Boulogne, johtaja Alain Claes Belgian radioiden edustajana, Itävallan kaupallisten kanavien yhdistyksen johtaja Corinna Drumm (keskellä), Britannian radioita edustava Matt Payton, ja RadioMedian Steffi Möller (oikealla).
RADIOMEDIAN SAAVUTUKSIA
Kun Steffi Möller aloitti RadioMedian johdossa yli vuosikymmen sitten, Kaupallisen radion osuus Suomen mainosmarkkinoista oli vain 3,4 prosenttia.
”Se oli poikkeuksellisen alhainen. Yleensä kaupallisen radion markkinaosuus mainosmarkkinasta on 4-5 prosenttia”, Vincent Sneed, AER:n toimiston aikaisempi johtaja kertoo.
Paljonko tuo prosenttiluku on Suomessa nyt?
”Lähes kuusi prosenttia!”
”Yhtäältä Steffi on varmistanut, että radioala osaa entistä paremmin tavoittaa ihmisiä ja myydä mainoksia. Hän on myös ollut puskemassa sitä, että radioon on alkanut tulla enemmän mainosrahaa – samalla kun mainosmyynti on kehittynyt tehokkaammaksi.”
Möllerin ja hänen esikuntansa homma on kuitenkin sillä tavalla epäkiitollista, että jos RadioMedia onnistuu työssään, radioalalla ei huomata mitään: ei säädetä radioiden menestystä vaikeuttavia lakeja eikä laiteta niiden toiminnalle turhia esteitä.
RadioMedia seuraa laki- ja direktiivihankkeita, ja yrittää saada tietoa jo luonnosten tekstimuotoilusta ja sisällöstä. Jos lakialoite uhkaa heikentää radioiden työtä, alkaa lobbaustyö.
”Meidän pitää ymmärtää, miksi jokin hanke on käynnissä. Sitten meidän tehtävämme on löytää ratkaisu, joka ei aiheuta meille haittaa, mutta tyydyttää poliitikkoja.”
Kun Möller aloitti RadioMediassa vuonna 2007 radioalan edunvalvonta hoidettiin Suomessa Viestinnän keskusliiton kautta.
”Ihmettelin, miksi emme keskustele suoraan virkamiesten ja ministereiden kanssa toimiluvista ja muista päätöksistä ja säädöksistä. Miksi emme ole mukana keskusteluissa ja vaikuttamassa?”
Keskustelu on kannattanut. Möller sanoo ettei radioilla ollut hänen aloittaessaan käytössä niin paljon taajuuksia ja kuuluvuutta kuin ala olisi halunnut.
”Nyt on.”
”Ja silloin mainoksia sai olla enintään 10 prosenttia ohjelma-ajasta. Halusimme, että sitä pitää olla vähintään saman verran kuin televisiossa, missä raja oli 20 prosentissa.”
”Nyt rajoitukset on poistettu kokonaan. Ajatuksemme on, että rajoitusten pitää olla kanavien käsissä. Lopulta kuluttaja päättää, onko mainoksia liikaa. Jos on, hän vaihtaa toiselle kanavalle.”
Yksi RadioMedian suurista saavutuksista on radioiden toimilupakauden pidentäminen kymmeneen vuoteen. Se mahdollistaa radioiden pitkäjänteisen kehittämisen.
Tällä hetkellä työn alla on ”autoradio-ongelma”: EU on hyväksynyt direktiivin, jonka mukaan uudessa autossa olevan radion pitää olla digitaalinen.
Mutta RadioMedian mielestä uusien autojen radion on otettava vastaan lähetyksiä, joka siinä maassa on hallitseva lähetys- ja vastaanottoteknologia. Suomessa se on tällä hetkellä FM.
”Tämä on meidän kärkihankeemme. Suomessa ajattelemme, että jos ei ole mahdollista saada läpi autoihin hätätiedotteita, se ei ole hyvä asia. Radio on pysyttävä autoissa jatkossakin.”