Yritysten arvot, joissa usein mukana on vastuullisuus, ovat tulleet voimakkaasti osaksi yritysten markkinointia ja viestintää. Kokosimme yhteen merkittävimpiä aihealueita, joihin vaikuttamalla yritykset pyrkivät osoittamaan vastuutaan yhteiskunnan hyvinvoinnista ja kestävästä yritystoiminnasta.
Yritysten arvot, joissa usein mukana on vastuullisuus, ovat tulleet voimakkaasti osaksi yritysten markkinointia ja viestintää, ja yritysvastuuviestintä on noussut yrityksissä tärkeäksi vaikuttamisen keinoksi. Brändit ottavat yhteiskunnallisesti kantaa, ja etenkin kuluttamisen muutokset kannustavat tähän. Yhteiskuntavastuullisella ajattelulla yritys pystyy huomioimaan oman toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan, sekä osoittamaan vastuunkantoa yhteiskunnasta ylipäänsä.
Yritysvastuu tarkoittaa käytännössä yhteiskunta- ja ympäristövastuullisen toiminnan liittämistä yrityksen päivittäiseen liiketoimintaan. Yritysvastuu ei tarkoita vain sitä, että yritys täyttää kaikki lakien ja määräysten vaatimukset. Yrityksen tulee tarkastella toimiaan myös laajemmin: jos jokin yrityksen toimi on esimerkiksi ympäristön tai lähiasukkaiden kannalta haitallinen, mutta ei laiton, tulee yrityksen tehdä kaikkensa haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Vastuullinen yritys huomioi siis myös sellaisia näkökohtia, joiden laiminlyöminen ei johda oikeudelliseen vastuuseen tai konkurssiin.
Toimiva yritysvastuu on siis yrityksen vastuun ulottamista pidemmälle kuin lait ja määräykset vaativat ja samalla varautumista tulevaisuuden kiristyviin lakeihin, normeihin ja asiakasvaatimuksiin. Toisin sanoen yritysvastuu on yrityksen strategisen suunnittelun arkipäivää, jolla reagoidaan tulevaisuuden riskeihin ja mahdollisuuksiin. Esimerkiksi kiristyvät ympäristönormit ovat riski nousevien kustannusten kannalta, mutta yritykselle, joka on osannut varautua niihin, normit tarjoavat mahdollisuuden kustannus- tai markkinajohtajuuteen tulevaisuudessa.
Kokosimme tähän merkittävimpiä aihealueita, joihin vaikuttamalla yritykset pyrkivät osoittamaan vastuutaan yhteiskunnan hyvinvoinnista ja kestävästä yritystoiminnasta.
Perheystävällinen työelämä
Perheystävällinen työelämä on noussut viime aikoina tärkeäksi teemaksi, ja se näkyy monesti yrityksen sisällä henkilöstöpoliittisina päätöksinä, joustoina sekä käytäntöinä. Perheystävällisillä työpaikoilla otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet osana työntekoa – ja tämä näkyy jo käytäntöjä laatiessa. Kantavana ajatuksena on, että toimiva henkilöstöpolitiikka ja tehokas työnteko edellyttävät yhteisten perheystävällisyyden pelisääntöjen laatimista. Perheystävällinen työnantaja voi erottautua positiivisesti työnhaussa ja vaikutus työnantajabrändiin on suuri. Kun työntekijät voivat hyvin, voi yrityskin paremmin.
Syrjäytymisen ehkäisy
Syrjäytymisen ja köyhyyden tiedetään aiheuttavan inhimillistä kärsimystä, terveyseroja ja eriarvoisuutta. Syrjäytyminen voi olla seurausta työttömyydestä, köyhyydestä, mielenterveysongelmista, alkoholisoitumisesta tai joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle.
Syrjäytyminen estää ihmisiä osallistumasta täysipainoisesti normaaleihin yhteiskunnan toimintoihin. Erilaiset hyväntekeväisyystahot sekä yhteiskunnalliset toimijat ovat viime aikoina kampanjoineet näkyvästi syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ja koko ajan haetaan uusia keinoja, joilla pyritään estämään yksilöiden ja ihmisryhmien syrjäytyminen yhteiskunnan toiminnoista. Syrjäytymisen ehkäisy työvoiman mahdollistajana on varmasti tulevaisuudessa yrityksille vielä kriittisempää, etenkin pienemmilä paikkakunnilla.
Työssä jaksaminen ja hyvinvointi
Työhyvinvointi on usean asian summa, joka rakentuu henkilöstöstä, työympäristöstä, työyhteisöstä, työprosesseista ja johtamisesta. Hyvinvointia edistävä toiminta kohdistuu kaikkiin näihin työhyvinvoinnin tasoihin. Työssä jaksamista pyritään tukemaan kartoittamalla yksilön voimavaroihin vaikuttavia tekijöitä niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työympäristössä ja -yhteisössä. Nämä ovat myös teemoja, jotka liittyvät kiinteästi yritysvastuussa työnantajamielikuvaan – mutta teema voi ulottua myös yrityksen hankintaketjuihin saakka.
Lasten ja nuorten hyvinvointi
Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut laajasti esillä myös valtakunnallisesti. Se on arvo ja teema, joka resonoi kuluttajissa. Se on monille ja etenkin lapsiin liittyvien tuotteiden tai palveluiden kanssa toimivien yritysten keskeisiä yritysvastuuteemoja. Yritykset tekevät esimerkiksi yhteistyötä järjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry:n, kanssa.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi tehdään paljon ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi Lasten Liike on koko liikuntayhteisön, koulujen sekä yritysten yhteinen ponnistus alakouluikäisten liikuntakerhotoiminnan lisäämiseksi. Toimintaa koordinoi Suomen Olympiakomitea. Iltapäivien liikuntakerhot tavoittavat vain joka kolmannen lapsen. Vastaavasti enemmistö lapsista liikkuu terveytensä ja kehityksensä kannalta liian vähän. Lasten Liikkeen tavoitteena on tuoda iltapäivien liikuntakerhot jokaisen lapsen ulottuville ja tehdä tylsästä iltapäivästä päivän paras hetki.
Ihmisoikeudet
Ihmisoikeudet suojaavat kaikkia ihmisiä, myös yrityksen työntekijöitä, ovat he Suomessa tai muualla maailmalla yrityksen palveluksessa. Ihmisoikeudet määrittävät esimerkiksi oikeuden elämään, terveyteen, oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin, riittävään elintasoon, orjatyön ja pakkotyön kieltoon, yksityisyydensuojaan sekä perheen ja perhe-elämän suojaan.
Vuonna 2011 YK:ssa hyväksytyistä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista ohjaavista periaatteista on tullut ihmisoikeuksiin liittyvää yritysvastuuta ohjaava globaali standardi. Periaatteet koskevat kaikkia yrityksiä, ja ne luovat yrityksille vastuun kunnioittaa ihmisoikeuksia yritystoiminnassa – toiminnan kaikilla osa-alueilla.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilineutraalit tavoitteet ovat yhä ajankohtaisempia. Ilmastonmuutos on globaali kriisi, jonka uhka vaarantaa myös yritysten toiminnan. Useat yritykset ovatkin sitoutuneet muuttamaan jokapäiväistä toimintaansa kohti hiilineutraalimpia tavoitteita. Tällaisen suuntauksen voidaan ennustaa tulevaisuudessa näkyvän yhä enemmän, sillä kuluttajia kiinnostaa heidän oma hiilijalanjälkensä, ja tämä vaikuttaa myös heidän ostopäätöksiinsä.
Luontopääoma ja luonnonsuojelu
Luontopääoma tarkoittaa kaikkia niitä palveluita ja hyötyjä, joita yritys saa luonnosta, sekä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia, joita yrityksellä on luontoon. Monet yritykset haluavatkin kompensoida vaikutustaan luontoon tekemällä yhteistyötä luontoa suojelevien tahojen kanssa ja tekemällä yrityksen sisällä linjauksia, jotka säästävät luontoa. Tämä on myös yksi globaaleista teemoista, joka voi olla monille kuluttajille kynnyskysymys.
Monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuuden suojelu on teema, joka on osa nykypäivää. Nykyisin yritykset pyrkivät yhä enemmän kiinnittämään huomiota vaikutukseen, joka yrityksen toiminnalla on monimuotoisuuteen. Tämä voi tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta suojelevien järjestöjen kanssa tehtävää yritysyhteistyötä.
Monet yritykset ovat valinneet kumppanikseen WWF:n, ja yhteistyöllä ohjataan päätöksentekoa ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuuden suojelu. Esimerkiksi Fazerin ravintolat ja K-ruokakaupat ovat ottaneet käyttöön WWF:n kalaoppaan. Opas ohjaa tekemään valintoja, joilla voidaan vaikuttaa tiettyjen kalalajien ylikalastukseen.
Toimitusketjun hallinta
Toimitusketju yhdistää yrityksen ja sen tavarantoimittajat jakeluorganisaatioihin ja asiakkaisiin. Toimitusketju on siis kokonaisuus, jossa on monta eri osapuolta. Kuluttajat tiedostavat yhä paremmin yritysten vaikutusmahdollisuudet koko toimitusketjun hallintaan eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta ja vaativat yrityksiltä toimenpiteitä. Onko esimerkiksi vaatekaupan vaate tuotettu kunnon työoloissa, joissa on käytössä kunnon työehdot? Entä miten raaka-aineena käytetty puuvilla on tuotettu? Kun jätettä syntyy, miten sen käsittely kaupasta eteenpäin on hoidettu?
Esimerkiksi Marimekolla on kattava ja maailmanlaajuinen kumppaniverkosto ja oman toimintansa lisäksi he vaativat vastuullisuutta myös kumppaneilta. Noin 70 prosenttia tuotteista valmistetaan Euroopassa ja loput Aasiassa. Valmistuspaikasta riippumatta Marimekko kiinnittää kumppaneita valitessa huomiota myös tuotanto-olosuhteisiin. He ovat jäsen kansainvälisessä amfori BSCI -aloitteessa, jonka tavoitteena on edistää työolojen valvontaa ja kehittämistä globaaleissa toimitusketjuissa.
Kiertotalous
Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa niin tuotanto kuin kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä.
Kiertotaloudessa arvokkaimpina hyödyntämistapoina pidetään mahdollisimman tehokasta kiertoa ja jätteen synnyn ehkäisyä. Tällaisilla ratkaisuilla voidaan vähentää merkittävästi ympäristön kuormitusta.
Muutos vie kohti kiertotaloutta. Olemme siirtymässä aikakauteen, jossa yhteiskuntien hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnalla aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen. Materiaaleja ei lopuksi hukata, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran listaus Kiertotalouden kiinnostavimmat esittelee Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit. Sitra haastaa listallaan suomalaisyritykset vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin.
”Design for all”
Design for All tarkoittaa suunnittelua, jossa huomioidaan ihmisten erilaisuus, sosiaalinen osallisuus ja tasa-arvoisuus. Tarkoituksena ei ole tarjota yhtä ainoaa ratkaisua kaikille vaan käyttäjäkeskeistä suunnitteluperiaatetta, jonka mukaan syntyvät tuotteet kykenevät automaattisesti ottamaan huomioon ihmisten kykyjen, taitojen, vaatimusten ja mieltymysten mahdollisen vaihtelun.
Design for all -periaatetta pidetään tärkeänä osana yritysvastuuta. Sillä pyritään luomaan tuotteita, jotka muuntuvat erilaisille käyttäjille, ja näin voidaan toteuttaa tasa-arvoisuutta.
RadioMedian MED tuo yhteen toisilleen sopivat arvokumppanit
Yhteiskuntavastuussa yritysten ja järjestöjen väliset kumppanuudet ovat lisääntymässä, ja perinteisestä hyväntekeväisyydestä, kuten lahjoituksista, on siirrytty kohti suoraa strategista kumppanuutta. RadioMedian MED tuo yhteen vastuullisia yrityksiä ja järjestöjä sekä edistää kumppaneiden yhteistyötä ja parantaa kumppanuuksien näkyvyyttä.
MED on kohtaamispiste, jossa hyvää tekevät järjestöt ja yritykset voivat kohdata. Yritysten ja järjestöjen välinen arvopohjainen yhteistyö tuo yritysvastuun näkyviin kuluttajille. RadioMedian kautta yhteistyötahot saavat käyttöönsä myös valtakunnallisen viestintäkanavan viestinsä esiin tuomiseen.