Kirjoittanut: Stefan Möller
Viime aikoina olen huomannut palaavani yhä useammin samaan kysymykseen: mikä on FM-radion tulevaisuus Suomessa?
Ei siksi, että FM-radio olisi jotenkin menneisyyteen kuuluva asia. Päinvastoin. Radio voi hyvin, sitä kuunnellaan paljon ja se on edelleen miljoonille suomalaisille tärkeä osa arkea.
Mutta maailma ympärillämme muuttuu. Ja vauhti on melkoinen.
Autojen kojelaudat muuttuvat digitaalisiksi alustoiksi, kuuntelu siirtyy osittain verkkoon, kansainväliset teknologiayhtiöt tulevat yhä vahvemmin osaksi audiomarkkinaa ja monessa Euroopan maassa pohditaan jo FM-lähetysten tulevaisuutta.
Suomessa pohdinnalle on myös aivan konkreettinen aikataulu. Nykyinen kaupallisen FM-radion toimilupakausi päättyy vuoden 2029 lopussa. Se ei tietenkään tarkoita FM-radion loppumista, mutta se tarkoittaa, että meidän on hyvissä ajoin mietittävä, millaisilla edellytyksillä radiotoimintaa Suomessa jatkossa harjoitetaan.
Ja tässä keskustelussa toivoisin meidän muistavan yhden asian: kyse ei ole vain tekniikasta.
Euroopassa kysytään jo vaikeita kysymyksiä
Belgialainen mediatutkija, Gentin yliopiston professori Tom Evens on julkaissut tänä vuonna kaksi kiinnostavaa tutkimusta radion digitaalisesta tulevaisuudesta.
Niissä tarkastellaan muun muassa sitä, mitä tapahtuu, kun FM-radiosta siirrytään DAB+-jakeluun, ja millaisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia tällaisella muutoksella on.
Evensin keskeinen viesti on mielestäni tärkeä: digitaalinen kehitys ei automaattisesti tarkoita, että FM-radiosta pitäisi luopua mahdollisimman nopeasti.
Teknologian vaihtaminen ei ole itseisarvo.
Siirtymä voi tuoda hyötyjä, mutta se voi myös aiheuttaa kustannuksia radioyhtiöille, heikentää tavoittavuutta ja pakottaa kuuntelijat hankkimaan uusia vastaanottimia. Eikä hyötyjen ja kustannusten jakautuminen eri toimijoiden kesken ole välttämättä kovin tasapuolista.
Meillä FM-radio toimii, sen kuuluvuus on laaja ja vastaanottimia on käytössä valtava määrä. DAB+ puolestaan ei ole Suomessa vakiintunut radion jakelumuodoksi.
Miksi siis lähtisimme muuttamaan toimivaa järjestelmää vain siksi, että muualla Euroopassa on valittu toisenlainen tie?
Toisaalta meidän ei myöskään pidä sulkea silmiämme uusilta mahdollisuuksilta.
Minusta oikea kysymys ei ole, pitäisikö FM säilyttää ikuisesti. Oikea kysymys on, mikä palvelee parhaiten kuuntelijoita, radioyhtiöitä ja koko yhteiskuntaa, nyt ja tulevaisuudessa.
Radio ei saa kadota auton kojelaudalta
Toinen asia, joka on viime aikoina mietityttänyt, on radion asema autoissa.
Vielä jokin aika sitten radio oli auton kojelaudalla itsestäänselvyys. Painoit nappia ja radio soi.
Nyt auton näytöllä kilpailevat huomiosta erilaiset sovellukset, suoratoistopalvelut ja autonvalmistajien omat järjestelmät. Radio saattaa edelleen löytyä jostakin valikon takaa, tai pahimmassa tapauksessa sitä ei enää ole lainkaan perinteisenä vastaanottimena. Tässä kehityksessä on jotakin nurinkurista.
Meillä on teknologiaa enemmän kuin koskaan, mutta samalla vaarana on, että aivan yksinkertainen asia muuttuu vaikeammaksi: radion kuunteleminen.
Ranskassa senaatti on juuri hyväksynyt lakiesityksen, jonka mukaan uusissa autoissa pitäisi olla FM- ja DAB+-vastaanottimet sekä selkeä pääsy radioon suoraan auton aloitusnäytöltä. Myös ohjelmistopäivitysten pitäisi säilyttää tämä mahdollisuus.
Yhdysvalloissa puolestaan on edistetty lainsäädäntöä AM-radion säilyttämiseksi autoissa.
Kyse on eri tekniikoista, mutta taustalla on sama ajatus.
Kuuntelijan pitää voida avata radio helposti, maksutta ja ilman internetyhteyttä.
Tämä on myös yksi niistä asioista, joiden puolesta olemme tehneet aktiivisesti työtä EU:ssa AER n kanssa ja myös yhdessä EBU ja muiden radioalan toimijoiden kanssa.
Minusta on tärkeää, ettei radion tulevaisuus autoissa jää yksinomaan autonvalmistajien ja kansainvälisten teknologiayhtiöiden päätettäväksi.
Entä jos internet ei toimikaan?
Kun puhumme radion jakelusta, puhumme usein kuulijaluvuista, kustannuksista ja uusista palveluista. Mutta radion merkitys on paljon muutakin.
Elämme maailmassa, jossa kriisit, häiriötilanteet ja turvallisuuskysymykset ovat valitettavasti tulleet entistä lähemmäksi arkeamme.
Silloin on hyvä muistaa, että maanpäällinen radioverkko ei ole vain yksi jakelukanava muiden joukossa. Se on myös osa yhteiskunnan toimintavarmuutta.
Internet on erinomainen tapa kuunnella radiota. Mutta sen toimivuus riippuu monista asioista: tietoliikenneyhteyksistä, palvelimista, alustoista ja verkkokapasiteetista.
FM-radio puolestaan tarjoaa suoran lähetysyhteyden suurelle joukolle ihmisiä ilman, että jokainen kuuntelija tarvitsee erillisen internetyhteyden.
Tämä ei tarkoita, että FM-verkko olisi häiriöille immuuni. Ei tietenkään ole.
Olisi järkevää, että yhteiskunnalla on käytössään erilaisia, toisiaan täydentäviä jakeluteitä.
Joskus vanhaksi kutsuttu teknologia voi olla yllättävän arvokas juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
Kuka maksaa tulevaisuuden radion?
Sitten on vielä kysymys, jota emme voi sivuuttaa: raha ja talous.
Radioyhtiöiden pitää pystyä harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa. Se kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta teknologiaa ja jakeluratkaisuja koskevassa keskustelussa tämä näkökulma jää joskus liian vähälle huomiolle.
Jos radion jakelua muutetaan, kuka maksaa investoinnit? Miten kustannukset jakautuvat Yleisradion ja kaupallisen radion suurten valtakunnallisten ja pienempien paikallisten toimijoiden kesken? Ja mitä tapahtuu, jos osa kuuntelijoista ei seuraakaan mukana uuteen jakelutapaan?
Entä miten varmistamme, etteivät radion jakelukustannukset nouse kohtuuttomasti esimerkiksi muiden maanpäällisten lähetyspalveluiden muuttuessa?
Näitä kysymyksiä ei ratkaista vain vertailemalla eri tekniikoiden ominaisuuksia.
Ne edellyttävät avointa keskustelua, luotettavaa tietoa ja ennen kaikkea ymmärrystä siitä, miten suomalainen radiomarkkina toimii.
Vuosi 2029 on lähempänä kuin uskommekaan
Nykyisen toimilupakauden päättymiseen on vielä runsaat kolme vuotta. Se voi kuulostaa pitkältä ajalta, mutta kun puhutaan taajuuksista, toimiluvista, investoinneista ja jakelun tulevaisuudesta, aika kuluu nopeasti. Siksi keskustelu olisi hyvä aloittaa jo nyt!
Meidän on varmasti syytä pohtia FM-verkon tulevaisuutta, digitaalisen jakelun mahdollisuuksia, kustannusrakenteita ja sitä, miten radion asema turvataan uusissa autoissa ja muilla alustoilla.
Mutta toivon, että emme tee tästä keskustelua, jossa vanha ja uusi teknologia asetetaan automaattisesti vastakkain.
Radio ei ole joko FM tai internet. Se voi olla molempia ja paljon muutakin.
Meidän tehtävämme on varmistaa, että radio tavoittaa suomalaiset siellä, missä he haluavat sitä kuunnella. Että kaupallisilla radioilla on mahdollisuus kehittyä ja investoida tulevaisuuteen. Ja että radio säilyy helposti saatavilla myös silloin, kun yhteiskunnassa kaikki ei toimi aivan suunnitellusti.
En väitä, että minulla olisi valmiit vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin.
Mutta, meidän ei pidä kiirehtiä luopumaan sellaisesta, joka toimii hyvin, ennen kuin tiedämme, mitä saamme tilalle, ja mitä se meille kaikille maksaa.
Ja ehkä kaikkein tärkeintä on muistaa, ettei kuuntelija mieti, tuleeko ääni FM-lähettimestä, DAB+-verkosta vai internetistä. Hän haluaa vain kuunnella radiota.
Pidetään huolta, että se on mahdollista myös vuonna 2030. Ja pitkään sen jälkeenkin.
Artikkeliin liitetty henkilö
