Radio piti yhä pintansa ylivoimaisesti käytetyimpänä taustamusiikin lähteenä

Radio piti yhä pintansa ylivoimaisesti käytetyimpänä taustamusiikin lähteenä. Nettiradion kuuntelu taustamusiikkikäytössä vielä vähäistä.

Teoston tammi-helmikuussa 2017 teettämän musiikinkäyttötutkimuksen mukaan radio on edelleen käytetyin ja tärkein taustamusiikin lähde. Puhelinhaastatteluina toteutetun tutkimuksen kohderyhmänä olivat taustamusiikkia käyttävät yritykset ja toimijat, kuten myymälät, parturi-kampaamot, ravintolat ja taksit. Innolink Research Oy:n toteuttamaan kyselyyn osallistui 1000 vastaajaa. Tutkimustietoa hyödynnetään taustamusiikin käytöstä kerättävien korvausten tilittämisessä musiikin tekijöille ja kustantajille.  

Ylivoimaisesti käytetyin taustamusiikin lähde oli yhä radio: 72 % vastaajista kertoi soittavansa taustamusiikkia radiosta. Erityisen paljon radiota soitetaan takseissa (97 %) ja parturi-kampaamoissa (93 %), ravintolat ja myymälät käyttävät enemmän myös muita taustamusiikin lähteitä.

Radion kuuntelu netin välityksellä ei ole vielä yleistynyt taustamusiikkikäytössä: nettiradion osuus radion kokonaiskuuntelusta oli vastaajajoukossa 7 %.
 
Taustamusiikilla tärkeä rooli positiivisen asiakaskokemuksen luomisessa

Yli puolet haastatelluista toimijoista pitää taustamusiikkia tärkeänä osana positiivisen asiakaskokemuksen syntymisessä: 60 % taustamusiikin käyttäjistä katsoo musiikin käytön olevan liiketoiminnalleen erittäin tai melko merkittävää. Tärkeimpänä taustamusiikkia pitävät ravintolat ja parturi-kampaamot. 66 % vastaajista kokee kotimaisen pop- ja rock-musiikin lisäävän parhaiten asiakkaiden ja henkilökunnan viihtyvyyttä.  Seuraavaksi eniten vastaajia miellytti tunnelmaluojana ulkomainen pop ja rock ja lähes yhtä paljon kotimainen iskelmä ja perinteinen tanssimusiikki.  

Kaupallisia radioita soitetaan taustamusiikkina eniten – valintaperusteena hyvä musiikki

Kaupallisia radioita käytetään taustamusiikkina Ylen kanavia selvästi useammin: useimmiten kaupallisia kanavia soittaa 77 % ja Ylen kanavia 49 % kyselyvastaajista. Kaikista radiokanavista taustamusiikkikäytössä selvästi tärkeimpänä pidetään edelleen Radio Novaa, jota käyttää lähes puolet vastaajista (46 %). Toiseksi suosituin on Ylen Radio Suomi (27 %). Seuraavilla sijoilla ovat Radio Suomipop (23 %), Iskelmä (15 %) ja Radio Aalto (9 %). Muiden kanavien käyttö jää huomattavasti edellä mainittuja pienemmäksi.

Radio Novaa käytetään eniten kaikilla tutkituilla toimialoilla. Taksien ja parturi-kampaamoiden seuraavaksi soitetuin kanava on Suomipop. Myymälöissä kakkossijalle nousee Radio NRJ ja ravintoloissa Iskelmä. Parturi-kampaamoita miellyttää myös Radio Aalto, joka on kolmanneksi tärkein kanava.
 
Ylivoimaisesti tärkein radiokanavan valintaperuste on hyvä tai sopiva musiikki. Seuraavaksi tärkeimmät – vaikkakin musiikkia huomattavasti pienemmät – valintaperusteet ovat puheenaiheet/käsiteltävät asiat, kuuluvuus ja tapa/tottumus.

Taustamusiikkipalveluiden käyttö jatkaa kasvuaan 

Taustamusiikkipalvelujen käyttö on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Palveluita käytetään erityisesti ravintoloissa ja myymälöissä. Taustamusiikkipalveluista ketjuohjattujen yritysten omien ns. in store -radioiden (päätoimipaikka toimittaa valmiit taustamusiikit kaikkiin ketjun toimipisteisiin) suosio on laskenut jonkin verran edellisiin vuosiin verrattuna. Kaupallisista taustamusiikkipalveluista suosiotaan on eniten kasvattanut Spotifyn yritysversio.  

Cd-levyjen, itse koottujen soittolistojen ja television käyttö taustamusiikin lähteenä laskee edelleen. Televisiota käyttävät eniten ravintolat, joissa tv-kanavan valintaan eniten vaikuttava tekijä on kanavien uutis- ja ajankohtaisohjelmat, asiakkaiden toiveet, urheiluohjelmat sekä veikkaukseen liittyvä sisältö.   

Taustamusiikin käyttö yrityksen tai palvelun brändäyksessä vielä vähäistä

Vain kolmannes kyselyyn osallistuneista vastaajista valitsee asiakastiloissaan soitettavan taustamusiikin keskeistä asiakaskohderyhmäänsä ajatellen. Asiakastiloissa soitettavan taustamusiikin valitsee useimmiten yrityksen ylin johto tai työntekijät: vuoro-, myymälä ja ravintolapäälliköillä heitä vähemmän sananvaltaa musiikin valintaan. Kaikista vähiten valintaan voivat vaikuttaa asiakkaat – vain 10 % vastaajista kertoi asiakkaiden saavan valita taustamusiikin. Ainoan poikkeuksen tekivät taksit, joissa 70 % asiakkaista valitsee musiikin. Taksien osalta musiikin valinta on kehittynyt merkittävästi asiakaslähtöisempään suuntaan: vielä vuonna 2010 vain 49 % vastaajista kertoi asiakkaan voivan valita taustamusiikin.  

Taustamusiikin käyttöluvan voi hankkia Teosto ja Gramexin yhteisestä Musiikkiluvat.fi-palvelusta.

Radiokorvaukset maksettiin musiikin tekijöille ja kustantajille

Radioiden maksamia musiikinkäyttökorvauksia kanavilla soitetuista musiikista tilitettiin musiikin tekijöille ja kustantajille viime torstaina 23.3. Tilityksessä maksettiin sekä Yleltä että kaupallisilta radioilta kerättyjä korvauksia.

Teosto nopeutti syksyllä 2016 radiokorvausten maksamista ja niitä maksetaan nykyään kvartaaleittain, jokaisen Teoston tilityksen yhteydessä. Musiikin tekijät ja kustantajat siis saavat korvauksen musiikkinsa käytöstä aiempaa nopeammin, mutta pienempiin eriin jakautuneena. Aiemmin kaupallisilta radiokanavilta kerätyt korvaukset on tilitetty tekijöille ja kustantajille kaksi kertaa ja Ylen radiokanavien korvaukset kerran vuodessa.

Jotta radiokorvaukset voidaan maksaa tekijöille kvartaaleittain, on tärkeää, että musiikintekijät tekevät uusista teoksistaan teosilmoitukset hyvissä ajoin ja Teostolle musiikinkäyttötietoja ilmoittavat radiot noudattavat raportoinnille ja laskutukselle sovittuja päivämääriä.

Samalla kun radiokanavilta kerättyjen korvausten maksamista tekijöille nopeutettiin, taustamusiikki eriytettiin kokonaan omaksi tilitysalueekseen. Aiemmin taustamusiikista kerättyjä korvauksia on maksettu tekijöille ja kustantajille pääsääntöisesti radiokorvausten yhteydessä. Esityskorvaukset taustamusiikista maksetaan tekijöille ja kustantajille nykyisin kesäkuun tilityksen yhteydessä.

Lisätietoja taustamusiikkitutkimuksesta:
Teosto, Ano Sirppiniemi, Head of R&D
ano.sirppiniemi@teosto.fi, p. 09 681 011

Lähde: Teosto